Partiotoimintaa Pohjois-Amerikassa

Moikka kaikki Narvin Tytöt ja blogin lukijat!
Minua pyydettiin kirjoittamaan tänne partiokokemuksistani sillä vietän tämän vuoden erilaisessa partioympäristössä, Kanadassa, missä olen vaihto-oppilaana tämän vuoden.

Kanadassa tytöt ja pojat toimivat täysin erikseen, on erikseen tyttöjärjestö ja poikajärjestö. Poikajärjestöön voi liittyä tyttöjä, jos on kunnon perustelut, mutta tyttöjärjestö ei ota vastaan yhtään poikia. Itse liityin tyttöjärjestöön, joten kirjoitan nyt vain siitä.

 Täällä ei ole lippukuntia, vaan kaikki kokoontuu ikäkausittain ja tietyn alueen samanikäiset muodostavat ryhmän, jolla on oma pieni hallintonsa. Partioon voi liittyä neljä vuotiaana ja siitä ylös päin joka toinen vuosi ikäkausi vaihtuu.

Kokoonnumme noin joka toinen viikko kymmenen ikäiseni kanssa, jonkun kotona tai keksimme hyvän paikan minne mennä. Meillä on kirja, jossa on juttuja mitä pitää tehdä, noudatamme sitä aika tarkkaan ja siitä muodostuu toimintamme. Kirjaa voisi verrata samoajien aktiviteetteihin ja sieltä löytyy mm. retkeilyasioita, luovaa työskentelyä, globaalia tietoisuutta ja koulutustaitoja.
Täällä toimii Punaisen Ristin kaltainen järjestö, joka kerää ruokaa köyhille, sitä kutsutaan ruokapankiksi ja toimintaamme kuuluu auttaa heitä kerran pari kuussa.

Olen ollut kahdella retkellä, toinen oli projekti meille, jossa kehitimme yhden rastin partiokilpailuun, itse opetin miten kompassia käytetään. Toinen retki oli vain meidän ryhmän kesken. Jaettiin partiokokemuksia ja hyviä vinkkejä iltanuotiolla, täkäläiset ovat hyvin kiinnostuneita suomalaisetsa partiotoiminnasta ja jaan mielelläni kokemuksia ja taitoja heidän kanssaan.
Opetin suomalaisen partioruuan, tikkupullan heille, tykkäsivät kovasti, vaikka sormet jäässä sählättiin taikinan kanssa. :D

Meidän piiriämme mainostaen Piiru-pipo päässä!

Voisin tottua täkäläiseen partioruokaan; pekonia, kananmunaa, pizzaa. Ei puhettakaan kaurapuurosta tai perunamuussista. Silti kaipaan sitä perinteistä kaurapuuroa aamupalaksi! Yksi leiriruokahitti täällä on s`mores: vaahtokarkki ja suklaanpala kahden keksin välissä.

Aikuiset johtavat täällä kaikkia nuorempia ikäkausia ja me vanhemmat toimimme avustajina, minä olen mukana auttamassa 6-7-vuotiaita heidän viikoittaisessa toiminnassaan. Askartelemme, opettelemme partiolauluja ja pelaamme pelejä, olen opettanut heille joitakin suomalaisia leikkejä.

Tyttöjärjestöllä on kaikilla ympäri Kanadaa samanlainen partiopuku, johon kuuluu tee-paita, huivi ja merkkinauha. Värit vaihtuvat ikäkausittain. Viikoittaisiin kokouksiin täytyy pukea uniformu ja näissä kuvissa on "Brownieiden" eli 6-7-vuotiaiden uniformu.

Itselläni on käytössä sininen tee-paita.

Kirjoitan varmaan ensi keväänä uusista kokemuksistani partion parissa ja koitan kantaa kameraa ahkerasti mukana. 

Hyvää joulun odotusta kaikille Narvin Tytöille! 

Heini